Kauniit ja Ridgeät
Julkaistu 26.9.2025
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi pistiäisten seksielämää? Harva on, ja heille on tullut siitä päänsärky.
Koulussa opetetaan, että lapsi saa puolet geeneistään äidiltään ja puolet isältään, ja kun yhtälöön lisätään vielä kasvuympäristön muuttujat, saadaan tulokseksi ainutlaatuinen yksilö. Samoista vanhemmista syntyneillä sisaruksilla on keskenään 50‑prosenttisesti identtiset geenit, koska vanhemmat arpovat omista geeneistään puolet jokaiseen valmistamaansa sukusoluun. Pistiäiset, siis ampiaiset, mehiläiset ja muurahaiset, nauraisivat tälle siistille yleistykselle jos osaisivat. Ne tietenkin surauttavat kosiolennolleen autuaan tietämättöminä siitä, mitä niiden elimistössä hääyön jälkimainingeissa tapahtuu.
No mitä kummaa siellä siis tapahtuu? Lisääntymiskykyinen naaras, eli pistiäisslangilla kuningatar, on tuon biologiantunnilta tutun järjestelmän mukaisesti tullut puoleksi äitiinsä ja puoleksi isäänsä. Se hellustelee koiraiden eli kuhnurien kanssa, joilla ei ole isää lainkaan. Kuhnureilla on isoisä ja ne voivat aikanaan saada tyttärenpoikia, mutta eivät millään ilveellä omia poikia. Kuhnureita näet syntyy silloin, kun emo pihtailee kosiolennolta jemmaamiansa siittiöitä ja munii hedelmöittymättömän munan. Näin ollen kuhnuri on kokonaisuudessaan puolikas kuningatar. Tämä puolituinen voi sitten surauttaa kosiolennolle ja iskeä itselleen kuningattaren, jolla siis on isätön isä. Kuningattaret ja työläiset syntyvät molemmat hedelmöittyneistä munista, mutta niille toukkavaiheessa tarjoiltu ruoka määrittää sen, tuleeko tyttärestä isona kuningatar vai työläinen. Joko päätä alkoi särkeä?
Tämä järjestelmä kuulostaa jo näin perusmuotoisena sekavalta, mutta kun siihen lisätään vielä kunkin lajin omat pikku yksityiskohdat, siitä tulee ihan mahdoton sotku. Se kuitenkin selittää, miksi pistiäiset ovat keksineet aitososiaalisuuden, eli kuningataremosta ja työläistyttäristä koostuvat yhdyskunnat, niin monta eri kertaa. Isättömillä isillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin periyttää tyttärilleen kaikki geeninsä (eli puolet oman emonsa geeneistä) niitä sen kummemmin hämmentelemättä, kun taas kahdesta vanhemmasta syntyneet kuningattaret sekoittavat geenipakkaansa uusiksi kutakin munaa tehdessään. Näin ollen yhden pistiäisisän tytärten saamat geenit ovat isän puolelta tismalleen identtiset (50 % tyttären kaikista geeneistä) ja äidin puolelta laskennallisesti puoleksi samat kuin muilla siskoilla (25 % kaikista), eli täyssiskot ovat keskenään 75‑prosenttisesti sukua. Emo on geenien sekoittelun ansiosta tyttärilleen “normaalin” verran sukua, eli 50 %. Näin ollen työläisille on hyödyllisempää auttaa omaa emoaan synnyttämään mahdollisimman monta siskoa kuin synnyttää omia poikasia, jotka olisivat “vain” 50‑prosenttisesti sukua ne synnyttäneelle naaraalle. Joissain tapauksissa työläinen kyllä pystyy munimaan, mutta koska työläiset eivät ole käyneet kosiolennolla, ne pystyvät tuottamaan vain kuhnureita.
Voiko tämä tästä enää hämmentävämmäksi muuttua? Kyllä voi. Tutkijat ovat nyt huomanneet, että erään ennestään tutun muurahaislajin kuningatarten munista syntyy paitsi kuningattaren omia poikia, myös täysin vieraan muurahaislajin koiraita! Tämä vekkuli laji on Välimeren pohjoisrannoilla asustava Messor ibericus, jolle en onnistunut löytämään suomenkielistä nimeä. Jos tämän lajin kuningatar haluaa munia lisää kuningattaria, se tarvitsee parikseen oman lajinsa pörrökarvaisen koiraan. Työläisiä ei tällä tavalla kumma kyllä synny, vaan kuningatar tarvitsee niiden tekemiseen vierasta apua aivan eri lajilta, vähemmän pörröiseltä Messor structorilta. Tämähän kyllä onnistuu silloin, kun lajit esiintyvät samalla alueella, mutta miten homma hoituu Sisiliassa asuvilta M. ibericus -kuningattarilta, joiden lähimmät M. structor -sulhot asuvat tuhannen kilometrin päässä? Näyttää siltä, että nämä kuningattaret kloonaavat vieraan lajin koiraita seksiseurakseen voidakseen tuottaa työläistyttäriä! M. ibericus -lajin työläiset ovat siis kaikki lajiristeymiä, samaan tapaan kuin vaikkapa muulit.
Missä isi?
M. ibericus -muurahaisten levinneisyys on esitetty sinisellä ja M. structor -lajin punaisella. Sini-punaiset ympyrät ovat paikkoja, joista kerättyjen M. ibericus -työläisten genomi tutkittiin ja työläisten todettiin olevan lajihybridejä. Ilmiölle on “luonnollinen” selitys esim. Etelä-Ranskassa, koska molempia lajeja esiintyy siellä, mutta mistä löytyvät sisilialaisten hybridityöläisten isät? Kuva artikkelista Juvé et al. 2025.
Ajatellaanpa tätä tarkemmin. M. ibericus -kuningattaret siis kloonaavat vieraan lajin koiraita. Nämä kuningattaret eivät ole munimiensa M. structor -koiraiden biologisia emoja, koska syntyvissä koiraissa ei ole lainkaan niitä synnyttävän kuningattaren geenejä. Synnyttämällä “vieraita” kuningattaret varmistavat, että heidän omille kuningatar-tyttärilleen on varmasti tarjolla vieraslajisia siittiöitä, joiden avulla tehdään työläisiä. Kuningatarten unelmien poikamies on kuitenkin oman lajin pörrökoiras, jonka kanssa pannaan alulle tulevaisuuden kuningattaret.
Muurahaisten seksielämästä saisi täydellisen saippuasarjan. Kummallisia käänteitä ja sukulaissuhteita olisi lukemattomien tuotantokausien tarpeisiin, ja kyseisessä genressähän ei suuremmin haittaa, jos katsoja jää hämmennyksiin siitä, missä jakson lopussa mennään. Miltä kuulostaisi: Brooke ja Taylor tekevät molemmat rintaperillisiä Ericin kanssa, mutta hellustelevat siinä sivussa myös Ridgen kanssa – ihana Ridge vain ei olekaan meikäläisiä, vaan vaikkapa serkuslajimme denisovanihminen. Ridgen kanssa tehdyt “luolamiestyttäret” pääsevät kyllä Forresterille töihin, mutta suvun rikkauksiin tai firman johtoportaaseen heillä ei ole mitään asiaa. Sen lisäksi, että Brooke ja Taylor hellustelevat Ridgen kanssa, he haluavat varmistaa, että heidän ja Ericin tyttäret pääsevät myös nauttimaan Ridgen rakkauden alkuvoimaisesta huumasta. Tämän vuoksi heistä kumpikin synnyttää vuosien aikana muutaman identtisen Ridge-vauvan, jotka jatkavat teit’ isäin astumaa vieden muotitalon naisilta jalat alta. Tämä kuvio jatkuisi vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen, ja Ridgestä riittäisi kaikille, kaikenikäisenä. Ridgen huomiosta ei tarvitsisi tapella, mutta entä, kun yksi Ridge löytäisi klooninsa tai kaksi naisystävänsä (tai, luoja paratkoon, äitinsä) sängystä?
Lähteet:
Juvé, Y., Lutrat, C., Ha, A. et al. One mother for two species via obligate cross-species cloning in ants. Nature (2025). https://doi.org/10.1038/s41586-025-09425-w
